Pari päivää sit sain kuulla asian joka muutti tavalla tai toisella miun tulevaisuuden suunnitelmat. Olin joten kuten päässy eroon itsemurha ajatuksist mut nyt ne ajatukset on palannu kovempina takasin. Ihminen jonka mie menetin jo pienenä, joka lähti karkuun vastuuta, päättääkin tulla takas miun elämää, luullen et mie olisin ilonen. Ainut asia mitä tunnen sit kusipäätä kohtaan on viha, se jätti miut yksin ku olisin sitä tarvinnut, se pilas miun lapsuuden. Miult on monesti kysytty, et miks mie vihaan isääni niin kovasti..? Tosiasiassa en oo ikinä kertonu sitä syytä, koska vihaan ja häpeen isäni tekoja älyttömästi.
Minuu pelottaa ihan sairaasti. Ens viikolla olis syysloma ja sit sen jälkee pitäs raahautua kouluun. Kaikki olis muuten ihan jees, jos ei oteta huomioon sitä, että meil alkaa uinti. Minuu pelottaa viiltelyst kiinni jääminen. Ehkä pääsen jotenki luistaa ne uinnit.
Tänään oon syönnyt ihan liikaa. Taian koht lähtee helvetin pitkälle lenkille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti