Näytetään tekstit, joissa on tunniste vitutus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vitutus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. tammikuuta 2015

Elä vittu täysil tai kuole tähän paikkaan, niin joka tapauksessa vaan petyt


Mä nousen kylpyammeest veden alta just ennen ku happi loppuu, ja hetken luulen, et siihen tukehdun.
Mut sit tajuun, ettei se tunne katoo minnekään. Se on ollu tääl kokoajan, se on mussa itsessä.


Mä oikeesti uskoin etten enää ikinä satuttais itteeni. Mä uskoin, että olin menossa parempaan suuntaan. Ehkä mä olin, tai sitten osasin valehella niin hyvin, että sain huijattua itteänikin. 
Mä menetin 21.10.-14. ihmisen jonka takia mä jaksoin toivoa, mä jaksoin ajatella et parin vuoden päästä kaikki on hyvin. Tää ihminen haettiin parempaan paikkaan, uskon ainakin niin. Mulla on tyhjä olo, haluun sen ihmisen takas. Haluun pyytää anteeks sitä, että olin paskin tytär ikinä. Haluun pyytää anteeks etten ikinä antanut uutta tilaisuutta. Eiks joku sanonta menekki, että huomaat vasta menetettyäsi jonkun, kuinka paljon se merkitsi sinulle. 
Toisen kuoleman kohtaaminen sai mut miettimään. Jos sekin pääs lepoon, miksen mäkin pääse. Miksei kukaan hae mua täältä?
Mä olin tai en ollut ihan hyvässä kunnossa. Lupasin itelleni, että yritän kattoo maailmaa valoisammin. Se kesti kuukauden. Sit mä tulin helvetinmoisella voimalla takasin alas. Takasin sinne mistä kaikki alko 4-vuotta sitten. 
Mä oon alkanu nauttimaan siitä kuinka kaikki uskoo mun olevan kunnossa. Mun on helpompi vaan koittaa hymyillä, kun selittää sitä kaikkea paskaa mitä mun päässä liikkuu. Mun on jopa helpompi salata kaikki ne viillot, jotka koristaa mun kroppaa, koska kaikki uskoo etten enää viiltele. Salaa jopa nautin siitä, kun pääsen viiltämään ilman huonoa omatuntoa.
Silti salaa myös toivon sitä, että kävellessäni autotien poikki joku känniääliö tulee sieltä ja mun tarina päättyy siihen hetkeen.

tiistai 5. elokuuta 2014

It takes a knife to find me, I can't make me feel, So now I have to bleed

Koulut alkaa viikon päästä, ahistaa. Mä en jaksa.
Pitkästä aikaa tekee ihan kunnolla mieli vetää reidet verille, ehkä mä teenkin niin. 
Miksei loma vois olla vähän pidempi? Salee tääkin lukuvuos menee niin, että oon puolet vuodesta "kipeänä". Terkkariki tuli viime vuonna vähän liian tutuks. Taisin istuu sen vastaanotol joka viikko, puhumassa mun tilasta ja hakemassa vapautuksia, pääsin onneks aina himaan. 
Pahin ongelma tulee olemaan liikunnan ja köksän tunnit. Ehkä mä pystyn vaihtaa vaatteet ilman, että kukaan näkee arpia ja mustelmia? Köksässäkin saan varmaan sivuutettua syömisen, tosin köksän opettaja on kauheen tarkka siitä, että kaikki varmasti syövät. Ettei kukaan vaan laihuta. 
Mut enhän mä laihuta. Haluun vaan pari rumaa kiloo pois, en mä laske sitä laihuttamiseksi. Salee oksentelen sitten ne ruuat ulos välitunneilla. Joo, niin mä teen.

Pari päivää sitten mummolla ollessa faija tuli sinne. Jotain se koitti jutella mutta mä en edes kattonu sitä. Vitun idiootti pitää olla, jos luulee mun antaneen anteeks kaiken sen paskan jälkeen. 
Mä voisin lähtee ettimään ne terät.

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

We're all told that when we die, We leave to a better place

Miulla on älyttömästi kerrottavaa, tosin en tiiä onko kaikkee järkevä tänne vuodattaa... Mut koskapa mie mitää järkevästi aattelisin?

Pari päivää sit sain kuulla asian joka muutti tavalla tai toisella miun tulevaisuuden suunnitelmat. Olin joten kuten päässy eroon itsemurha ajatuksist mut nyt ne ajatukset on palannu kovempina takasin. Ihminen jonka mie menetin jo pienenä, joka lähti karkuun vastuuta, päättääkin tulla takas miun elämää, luullen et mie olisin ilonen. Ainut asia mitä tunnen sit kusipäätä kohtaan on viha, se jätti miut yksin ku olisin sitä tarvinnut, se pilas miun lapsuuden. Miult on monesti kysytty, et miks mie vihaan isääni niin kovasti..? Tosiasiassa en oo ikinä kertonu sitä syytä, koska vihaan ja häpeen isäni tekoja älyttömästi.

Minuu pelottaa ihan sairaasti. Ens viikolla olis syysloma ja sit sen jälkee pitäs raahautua kouluun. Kaikki olis muuten ihan jees, jos ei oteta huomioon sitä, että meil alkaa uinti. Minuu pelottaa viiltelyst kiinni jääminen. Ehkä pääsen jotenki luistaa ne uinnit.

Tänään oon syönnyt ihan liikaa. Taian koht lähtee helvetin pitkälle lenkille.



torstai 26. syyskuuta 2013

Kill me, just kill me


"Hei sun pitäs syödä enempi!", "Loser, mikä sul on? Et syö enää mitää...", "Ootko kunnossa, oot kauheen kalpee ja hiljanen." - Noita lauseita mie oon kuullu tän viikon aikana, kaikki ne on tullu yheltä ja samalta ihmiseltä. En tiiä miks se välittää minust tai miks sitä kiinnostaa mun asiat, ehkä se on itekki sekasin?
Keskiviikkona muitten saadessa 10 köksästä, sain mie ja mun "tiimi" 9, jonka takia mulle tulikin yks sanoo et tosissaan "Loser sun pitäs mennä ja tappaa ittes". Anteeks etten oo täydellinen, mutta mä kyl viel jonain päivänä oon nätti ja laiha.